En ole unohtanut blogia, en missään nimessä!
Mulla ei vaan yksinkertaisesti ole ollut aikaa istahtaa tietokoneen eteen päivittämään kuulumisia.
Joulukuussa tapahtui paljon.
Aloitettiin kuukausi viikon lomalla Vuokatissa josta olenkin jo ehtinyt tänne kirjoittaa.
Se loma teki hyvää.
1. Olin huolissani Tassu-kissasta, selviääkö se sairauskohtauksista jotka sillä oli marraskuussa.
Kävihän se sentään kaksi kertaa kuoleman portilla.
Mutta kissa on parantunut uskomattoman nopeasti.
Se on vielä hieman vaisu, mutta täysin parantunut fyysisesti.
2. Igor on ollut ilmoitettuna jalostukseen Suomen Tiibetinmastiffi liiton listoilla monta herran vuotta, edellinen omistaja ilmoitti sen sinne.
Marraskuussa mulle tuli puhelu jossa kysyttiin onko Igor edelleen käytettävissä.
Kun päästiin Vuokatista varasin Igorille ajan silmätarkastuksiin jotka piti päivittää.
Valitettavasti Igorilta löytyi hitaasti etenevä kaihi joka kaatoi astutus suunnitelmat.
Mua ei haitannut vaikka astutus peruuntui, mutta nyt mua huolestuttaa Igorin hupeneva näkö.
Onneksi kaihia on vain toisessa silmässä ja on tosiaan hitaasti etenevä.
Toden näköisesti silmästä ei ehdi kadota näkö ennen kuin koira menehtyy vanhuuteen.
3. Kristerin lähisukulainen sai erittäin vakavan sairauskohtauksen kuun puolessa välissä.
Häntä pidettiin koomassa ja hengenlähtö oli lähellä.
Onneksi hän pääsi kotia Jouluksi, mutta pitkä paraneminen on vasta alussaan.
4. Vuodenvaihde töissä on näkynyt kiireenä.
Välipäivinä käytiin Pieksämäellä tyhjentämässä ja tekemässä muuttosiivous NRS:n vuokraamaan asuntoon.
Kolmistaan me Kristerin ja Jesperin kanssa se tehtiin ja täytyy sanoa, että tahti oli hurja.
Jesperistä oli ihan hurjan paljon apua ja kyllä se palkan sai päivän työstä.
5. Jouluvalmistelut unohdin täysin kunnes neljä päivää ennen Jouluaattoa huomasin etten ollut ostanut ensimmäistäkään joululahjaa ja ruoatkin oli hankkimatta.
Sain kuitenkin hankittua kaikki lahjat ajoissa ja ruoat ostettiin valmiina.
Käytiin Haaparannalla päiväseltään ennen Joulua ostamassa ruotsalaisia jouluruokia.
Esim. ruotsalainen kinkku on nii-iin paljon parempaa kuin suomalainen.
Jotenkin joulukuu vaan lensi ohi enkä väsymykseltä oikein edes tajunnut missä mennään.
Mutta, siitäkin selvittiin ja nyt ollaan jo eletty uutta vuotta reilu kaksi viikkoa.
Odotan innolla tulevaa vuotta.
Työrintamala näyttää hyvältä, myös kotielämä on rauhoittumaan päin.
Luulen, että vuodesta 2014 tulee hyvä vuosi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti