Pukin konttiin!

Sain viikonloppuna valmiiksi aivan ihanat villasukat, kudin nro 12/2017:

Suttunen kännykuva yön pimeinä tunteina

Nämä menee pukin konttiin, jonnekin päin Suomea.

Autokaupoilla!

Kun firman auto ei mennyt läpi katsastuksesta ja korjaus oli kallis ja hankala, päätettiin ostaa uusi auto.

Uusi auto löytyi Alavudelta jonne ajettiin koko perheen voimin eräänä maanantaina.

Ja kun oltiin Alavudella ei tietenkään voitu olla käymättä Tuurissa.

Onhan se melkoinen kompleksi, katsokaa vaikka miltä naisten vessa näyttää.

Marmoria, kultaa ja kristallia.

Feikkiä kaikki tietysti, mutta aika uskomaton kokemus.

Ei todellakaan mun makuun, mutta kyllähän tuolla pissillä käy.

Joulukin oli jo saapunut Kyläkauppalle, ainakin kuusi oli koristeltu keskusaukiolle.

Jesper oli tosiaan mukana koska lähdettiin yöllä ajelemaan Pohjanmaalle eikä sitä voi jättää yöksi yksin kotiin.

Ja kun pitkää reissua tehdään, niin pitäähän se käydä syömässä.

Kaupalla on ihan paras seisovapöytä josta lähtee takuulla kylläisenä.

Nyt firmalla on uusi (käytetty) auto ja me päästiin piipahtamaan Tuurissa pikaisesti.

Aamuvuoro, iltavuoro, yövuoro...!

Tehdään töitä koko ajan; aamulla, päivällä, illalla, yöllä, viikonloppuna... you name it!

Torstaina päättyi 12 päivän työputki.

Ja voin sanoa, että NYT on takki tyhjä.

Tällä hetkellä RAKENNUSSIIVOUS työllistää meitä 24/7.

Tämän työputken aikana ollaan oltu Seinäjoella, Viitasaarella ja Oulussa.

Ollaan siivottu päiväkotia, Keskussairaalaa ja kerrostaloja, laidasta laitaan siis.

Ikkunapesua

Ollaan pesty ikkunoita ja parvekkeita, siivottu rappukäytäviä ja sosiaalitiloja.

Ollaan pyyhitty ns. yläpölyjä sadoilta, taas sadoita, neliöiltä.

Takana on tuhansia ajettuja kilometrejä ja valvottuja öitä.

Pyykkivuori kotona on järkyttävä, kämppä hirveässä kunnossa ja jääkaappi huutaa tyhjää (onneksi pakkasesta löytyy ruokaa).

Huomenna on taas aika lähteä Seinäjoelle.

Anoppi tulee lasten ja elukoitten vahdiksi, onneksi!

Eli, kiirusta on piisanut enkä sen vuoksi ole edes tänne kerinnyt kirjoitella kuulumisia.

Tytölle villasukat!

Kauan keskeneräiset olleet villasukat valmistui eilen illalla täällä asuntoautossa Seinäjoella.

Kokeilin uutta mallia ja niistä tuli tosi pienet, koko 24-25.

Malli löytyy kun Googletatte "Hilmasukka".

Kudoin sukat 7-veljestä langasta ohjeen mukaan eikä ne kyllä aikuisen jalkaan sovi.

Nyt valmistui kudin nro 11/2017.

Vaaleanpunaista ja harmaata

Koska näistä tuli näin pienet laitoin ne Facebookin kirppariryhmään myyntiin.

Ne olisi oikein hyvä lahja pukinkonttiin.

Nyt pitää saada loput keskeneräiset projektit valmiiksi.

Mantereen entinen koulu Lapualla!

Kun mun vanhemmat saivat kuningasidean muuttaa Suomeen vuonna 1990, he valikoivat uudeksi asuinpaikaksemme Lapuan.

Ensinnäkin olin kuolla shokkiin kun mua kehotettiin pakkaamaan koko elämä laatikoihin kesälomalla parin viikon varoitusajalla.

En edes viitsi kirjoittaa mitä traumoja se teki 17-vuotiaalle nuorelle.

Kun sit tultiin Lapualle eka kerta (mun elämässä), oli kuolla shokkiin uudestaan.

Oli meinaan melkoinen kulttuurishokki muuttaa Södertäljestä Lapualle.

Viimeinen naula arkkuun oli meidän uusi koti jonka meidän vanhemmat oli valikoinnut meille.

Se oli vanha kyläkoulu joka sijaitsee 10 km Lapuan keskustasta.

Voitte varmaan arvata etten viihtynyt siellä kauan.

Heti kun täytin 18 ja sain ajokortin häivyin Pietarsaareen ja aloitin oman elämän Kristerin kanssa.

Tänään kun ajettiin Pietarsaaren ja Alavuden kautta Seinäjoelle, ajettiin sen vanhan kyläkoulun ohi jossa asuin ensimmäiset 10 kuukautta Suomeen muuton jälkeen.

Mantereen vanha kyläkoulu

Koulu on nyt ihan rapistunut.

Se seisoo tyhjillään ja kylmänä eikä kukaan vaikuta huoltavan sitä.

Meidän asunto oli koulun alimmaisessa kerroksessa vasemmalla puolella kuvasta katsoen.

Meidän yläpuolella asui vanha (juoppo) talkkari.

Mun vanhemmat teki takapihalle ryytimaan josta ei enää ollut mitään jäljellä.

Meidän vanha kuivausteline oli kuitenkin tallessa.

Viinimarjapensaat oli villiintynyt eikä ruohoa ole leikattu vuosiin.

Oli outo tunne käydä siellä, mutta voin sanoa että inhoan tuota taloa ja koko Lapuaa edelleen, oli se vaan niin traumaattista aikaa.

Se on nyt kuitenkin loppuun luettu luku mun elämässä, mulla ei ole mitään kytköksiä siihen läävään enää.

Over and out.

Eilen Praha, tänään Seinäjoki...

...Muhoksen kautta koukaten.

Lepoa reissun jälkeen, juu ei!

Heti seuraavana päivänä herätyskello herätti 5:30 kun työt Oulussa kutsui.

Ja sunnuntaina oltiin taas tien päällä määränpäänä Seinäjoki.

Täällä Seinäjoella ollaan mm. pesty ikkunoita

Ollaan tämä viikko Seinäjoella ja anoppi hoitaa sillä aikaa huushollia Muhoksella.

Huomenna lähdetään viikonlopuksi kotia, jee!

Minä tulenkin takaisin tänne ensi viikoksi, Krister jää Ouluun.

Tälaiset pikakuulumiset tällä kertaa.

Pian nukkumaan että jaksaa taas nousta aikaisin.