Olen tällä hetkellä Seinäjoella, Krister ja Jesper on kotona Muhoksella.
Olen täällä töissä ja tarkoitus olisi, että lähden kotia torstaina.
Pidetään nyt peukkuja että pääsen torstaina lähtemään.
On kyllä ihmeellistä olla ihan yksikseen.
En muista milloin olisin viimeksi ollut yksin työkeikalla.
Vaikka ikävä kotiin on kova, niin on tämä ihanaa olla välillä ihan omissa oloissa.
Täällä työkeikalla kun ei tarvi välittää kotiaskareista, lapsesta ja elukoista sekä muista pakollisista hommista.
Työmaalla on vaan asiat vähän niin ja näin.
Mielestäni minut on kutsuttu tänne aivan liian aikaisin.
Raksalla on työt niin pahasti kesken, että joudun odottelemaan jotta pääsen töihin.
Ja näin sen ei kuulu mennä, me tullaan paikalle vasta kun raksatyöt on tehty.
Mutta joo, Seinäjoki.
Tämä onkin osittain tuttu paikka minulle.
Olen asunut Lapualla (n. 20 km Seinäjoelta) ja lapsuuteni kesät vietin Ylistarossa (n. 30 km Seinäjoelta).
Itse asiassa olen ajanut inssin Seinäjoella :)
En kuitenkaan ole koskaan viihtynyt näissä maisemissa koska nämä ihmiset on niin sisäänpäin lämpiviä.
Työmaallakin kaikki vaan murjottaa, tiuskii, kiroilee ja mulkoilee.
Ehkä se johtuu osittain kiireestä, mutta kyllä se on Pohjanmaalaisen luonteenpiiri joka esittäytyy.
Kun taas menään Ouluun työmaalle, niin kaikki on iloisia, nauraa, heittää vitsejä, autaa ja on ystävällisiä kiireestä huolimatta.
Ero on kuin yöllä ja päivällä.
(juu, mulla on koti-ikävä)
Nyt kuitenkin alkaa olemaan nälkä ja taidan lämmittää itselleni jotain syötävää.
Palaillaan, kerron lisää terveisiä täältä Seinäjoelta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti