maanantai 29. helmikuuta 2016

Viikon positiiviset!

Nyt on aika ynnätä viime viikon positiiviset tapahtumat.
Yritän siis tehdä ainakin yhden positiivisen asian viikossa josta mulle jää hyvä mieli ja muisto pidemmäksi aikaa.
Yritän tällä tehdä elämästäni positiivisemman jotta jaksan taistella tuulimyllyjä vastaan.
Tässä siis viiko 8 positiiviset.
 
1. Maanantaina opin kutomaan langankierron. Purin kutimen varmaan 8 kertaa ennen kuin sain sen joten kuten oikein kudottua. En tiedä vieläkään teinkö sen ihan oikein, mutta hyvältä se näyttää ja se on pääasia.
 
 2. Tiistaina käytiin työpäivän päätteeksi Jesperin koululla Iltatapahtumassa jossa syötiin makkaraa, leikittiin ulkona ja juteltiin ihmisten kanssa.
Ihanaa aivojen tuuletusta.
Lisäksi sain (omasta mielestä) maailman parhaan business idean jota lähdetään työstämään.
 
3. Keskiviikkona lähetin asiakkaalle elämäni ensimmäisen tarjouksen.
Vaikka tämä on työasia niin onnistumisen tunne on valtava.
Nyt pidetään vaan peukkuja, että asiakas on tyytyväinen tarjoukseen.
 
4. Torstai menee historiaan työsopimuksen allekirjoitus päivänä.
Olen taas SOL-lainen.
 
5. Perjantai oli ihan tavallinen päivä ilman suurempia mullistuksia.
 
6. Lauantaina tein ensimmäisen keikkahomman SOL:lle kun kävin siivoamassa UkkoHallalla.
Melkoinen kokemus!
 
7. Sunnuntai oli taas ihan normi päivä, ei mitään ihmeellistä tapahtunut.
 
Summa summarum:
 
Lauantain UkkoHallan keikka jää ikuisesti mun muistiin positiivisena ja uutena kokemuksena.
Vaikka työkeikka oli raskas, niin ei se paha ollut.
Päinvastoin, nautin uudesta kokemuksesta.
 
Aika hyvä viikko loppujen lopuksi.
 
UkkoHallan Ski Chalets huoneistojen parkkiksella

sunnuntai 28. helmikuuta 2016

UkkoHalla!

Kun SOL:n pomo kysyin haluanko tehdä ekstrakeikan UkkoHallalle, niin vastasin:
-Mikäs ettei, mitä pitää tehdä?
-Kerrossiivousta.
-OK, minä lähden.
 
Niin me lähdettiin työkaverin kanssa Muhokselta kohti UkkoHallaa lauantaina klo 6.
Ajettiin Rokuan kautta jossa vaihdettiin kulkupeliä.
Jatkettiin matkaa työmaan autolla.
 
Komia auringonnousu
 
Kun päästiin paikalle aloitettiin hommat heti.
Siivottiin mm. Ski Chalets huoneistoja.
 
Porukka vaihtuu
 
Siivottiin myös muutama SkiVilla sekä hotellihuonetta.
Lisäksi siivottiin juuri viikkoa aikaisemmin käyttöön otettu isompi SkiVilla.
 
Uusi rakennus
 
En ole koskaan aikaisemmin tehnyt kerrossiivousta joten tämä oli ihan uusi kokemus.
Raskasta hommaa enkä todellakaan tekisi sitä kokopäiväisesti.
Mutta, se että pääsin käymään UkkoHallalla oli melkoinen kokemus jota en hevillä unohda.
 
Paljon lunta
 
Rinteissä oli paljon porukkaa, mutta juuri lauantai oli vaihtopäivä.
Kotimatkalla meitä tuli vastaan loputon letka uusia lomalaisia matkalla UkkoHallalle.
Etelä-Suomen hiihtolomaviikko loppuu ja Keski-Suomen lomat alkaa.
Viikon päästä onkin meidän Pohjoisen koululaisten lomaviikko.
 
Meillä oli rankka päivä ja kotona olin vasta klo 19, eli 13 tunnin päivä.
Pitää miettiä tarkaan lähdenkö toisten.
 
Kun tulin kotia niin pöydällä odotti lämmin ruoka, pulled porkia patongissa.
Sauna oli lämmin ja siideri kylmä.
Löylyjen ja parin siiderin jälkeen ei tarvinut kauan hakea unta.
 
Tänään käyn vielä siivoamassa oman kohteen Muhoksen keskustassa jotta se on siivottu ennen huomista.
Mutta se onkin niin helppo keikka ettei siinä edes hiki puske pintaan.
 
Tosiaan, melkoinen kokemus tuo eilinen keikka joka tuli ihan puskista.

perjantai 26. helmikuuta 2016

Takaisin SOL:lle!

Tiistaina näin MOL:n sivuilla, että SOL hakee Muhoksella Palveluvastaavaa.
Töitä luvattiin 10h / vko.
Soitin ilmoitettuun numeroon ja kerroin, että olen kiinostunut paikasta.
 
Sovittiin SOL:n edustajan kanssa treffit Muhoksen Halpa Hallin kahvilaan torstaiksi klo 9:00.
Klo 9:30 allekirjoitin toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen.
 
Olen siis taas SOL-lainen, mutta eri yksikössä kirjoilla kuin silloin kun siivosin Halpa Hallia.
 
Nyt siivoan viitenä päivänä viikossa erään muhoslaisen liikkeen tilat.
Työt suoritetaan joko aamulla tai edellisenä iltana.
Töitä on 2 h / pvä.
 
Torstai iltana tein jo ensimmäisen vuoron kun kävin opettelemassa kohteen, jatkossa hoidan kohteen yksin.
Pala kakkua, helppo ja siisti kohde.
 
Kaikesta parasta tässä työpaikassa on se, että minä ja mun perhe saadaan käydä Rokuan kylpylässä veloituksetta.
OMG!
 
Rokua Spa
 
Lisäksi teen tarpeen mukaan keikkahommia.
Kuten huomenna, lauantaina, menen UkkoHallaan siivoamaan majoitustiloja.
 
Sielä en olekaan käynnyt talvella, ainoastaan pari kertaa kesällä kun ollaan lomailtu Paljakalla kesällä 2011 ja kesällä 2012.
 
Vähän jännittää huominen työkeikka koska en ole aikaisemmin tehnyt kerrossiivousta.
Majoitustiloja olen toki siivonnut.
Siivosin neljää komennuskämppää viisi vuotta Kokemäellä asuessani.
Se on kuitenkin ihan eri asia.
Mutta eiköhän tästäkin pärjätä, ei se mitään rakettitiedettä ole.
 
Eli, takaisin SOL:lla päätä tuulettamassa :)
 
 
PS: Jos kerkiän, niin otan muutaman kuvan huomenna UkkoHallalta niin näette miltä sielä näyttää tähän aikaa vuodesta.
 
Mukavaa perjantai-iltaa kaikille => nyt Voicea katsomaan.

torstai 25. helmikuuta 2016

Pakkoruotsi!

Sain kysymyksen lukijalta johon ajattelin vastaa ihan omana postauksena.
Näin lukija kirjoitti:
 
Hei!
Olen lukenut blogiasi jo jonkun aikaa, ja kun olet ymmärtääkseni suomenruotsalainen, niin olen halunnut kysyä sinulta mielipidettä pakkoruotsista. Onko hyvä/huono. Miksi/miksi ei. Itse ruotsinkielen opiskelusta pidin koulussa, kun olin. Olisin iloinen, jos vastaisit.
Aurinkoista kevättä!
-Muhoslainen
 
Ensimmäiseksi haluan kuitenkin kiittää Muhoslaista kommentista ja tietysti siitä, että käyt täällä lukemassa mun jorinoita :)
 
Pakkoruotsista ja sen hyvistä/huonosta puolista on siis kyse.
 
Ensimmäiseksi minun pitää tarkentaa sen verran, etten ole suomenruotsalainen.
Olen ruotsinsuomalainen joka on tullut paluumuuttokuormassa vanhempien mukana Ruotsista Suomeen kesällä -90.
Olen syntynyt Ruotsissa, Södertäljessä ja käynnyt sielä suomenkielisen 1.-5. luokan.
Yläasteella meidät yhdistettiin ruotsinkieliseen luokkaan.
Kävin vuoden lukiota Ruotsissa ennen kuin vanhemmat päätti muuttaa takaisin Suomeen.
Olen siis mamu vaikka äidinkieleni on Suomi ja olen Suomen kansalainen.
 
Mun mies taas on paljasjalkainen suomenruotsalainen Pietarsaaresta jonka äidinkieli on Ruotsi ja joka on käynnyt ruotsinkieliset koulut.
 
Meidän poika on myös paljasjalkainen suomenruotsalainen, mutta Muhokselta.
Hänen äidinkieli on Ruotsi ja hän käy ruotsinkielistä koulua.
 
Minä siis puhun Ruotsia, mies puhuu suomenruotsia ja poika jotain siitä välistä.
Tässä siis meidän perheen sekava kuvio.
 
Termiä "Pakkoruotsi" en ollut edes kuullut ennen kuin muutin Suomeen.
Meni monta vuotta ennen kuin edes tajusin mistä on kyse.
Aloin omin neuvoin opiskelemaan Suomen historiaa lukemalla kirjoja ja haastattemalla mun miestä ja sen sukulaisia suomenruotsalaisuudesta.
Perehdyin suomenruotsalaiseen kulttuuriin ja kieleen, lähinnä Pietarsaaresta katsottuna.
 
Ns. pakkoruotsi on jännä asia.
Ruotsin kieltä tarvitaan ehdottomasti ruotsinkielisillä alueilla, mutta esim. Venäjän kieltä olisi hyvä osaa Venäjän rajalla jo palveluammattilaisena.
Mutta, missä vetää viiva, miten se jaetaan maantieteellisesti?
 
Kun menin Ruotsissa yläasteelle minun oli valittava lisäaine, valittavana oli Ranskan- tai Saksankielen kurssi.
Valikoin Saksan ja loppujen lopuksi opiskelin sitä viisi vuotta.
Oliko se sitten Pakkosaksaa?
Englantia aloitettiin opiskelemaan kolmosella, eikä sekään ollut vapaaehtoista.
Oliko se Pakkoenglantia?
 
En ymmärrä miksi kielten opiskelua vastustetaan niin kovasti?
Sehän on lahja kun osaa useampaa kieltä.
Minä olen esim. saanut useamman työpaikan ihan vain sen vuoksi että osaan sujuvaa Ruotsia.
Ja kyllä, kaikki nämä työpaikat on ollut Oulussa.
Pietarsaaressa nyt vain oletetaan sinun osaavan kumpaakin kieltä jo siinä vaiheessa kuin haet palvelualan töitä.
 
Totuus on kuitenkin se, että silloin kun jokin on "pakko", sitä vastustetaan.
Ihmiset ei ehkä ihan aina ymmärrä mitä ne vastustaa, jotain on vain vastustettava jo ihan periaatteen vuoksi.
 
Ehkä ns. pakkoruotsi tulisi poistaa suomenkielisistä kouluista.
En usko että se heikentää mitenkää suomenruotsalaista kulttuuria.
Siinä tapauksessa ns. pakkosuomi tulee myös poistaa ruotsinkielisistä kouluista.
Fiksut vanhemmat ohjaa kyllä lapsensa opiskelemaan kieliä, muut jääkööt nuolemaan näppejään kun aikuisiässä jaetaan työpaikkoja joissa kummankin kielen osaaminen on ehto työ saantiin.
 
En tiedä saitko vastauksen kysymykseesi Muhoslainen, mutta yritin ainakin :)
Aurinkoista kevättä!
 
Suomenruotsalaisten epävirallinen lippu

keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Iltatapahtuma Jesperin koululla!

Tiistaina Jesperin koululla järjestettiin kaikille avoin iltatapahtuma.
Oli makkaraa, pullia, leivonnaisia, pipareita, kahvia ja mehua.
Ohjelmassa oli poniajelua, ongintaa ja pihaleikkejä.
 
Pörröinen poni
 
Paikalle oli saapunut paljon väkeä ja oli kiva taas kuulla ja puhua ruotsinkieltä.
 
Lähdettiin paikalle koko perhe.
Onhan se aikamoinen matka ajaa Muhokselta Ouluun ja takaisin pihaleikkien takia.
Nämä yhteistapahtumat koululla on kuitenkin tärkeitä Jesperille joten jos vaan mahdollista, niissä on käytävä.
 
Pihaleikkejä tarhan puolella
 
Yhdistys osti viereisen talon ja tiloja rempattiin koko kesä 2015.
Nyt tarha toimii uudessa rempatussa rakennuksessa ja koulun tilat on lajentuneet.
Päästiin tutustumaan uusiin tarhatiloihin ja olihan ne hienoja!
 
Vi tackar för en fin kväll med trevliga människor.
Barnen sålde tilltugg som vi fick njuta av i den mörka kvällen med en kopp kaffe.
Korven var perfekt grillad och servicen trevlig.
Sötast var flickorna vid saftstationen <3
 
Tack!

maanantai 22. helmikuuta 2016

Neljä vuotta muistoja!

Kävin huviksen läpi blogin kirjoituksia, halusin nähdä millä mielellä olen ollut liikenteessä tähän aikaan vuodesta menneinä vuosina.
Sain melkoisen ahaa-elämyksen.
 
Vuosi sitten taistelin taloyhtiön kanssa, olin pari päivää aikaisemmin poistunut yhtiökokouksesta itkien.
Olin flunssanen ja itkuinen, mutta ilahdutin itseäni tulppaaneilla.
 
 
Kaksi vuotta sitten manasin lumi- ja vesisadetta ja sitä ettei päästy autolla mäkeä ylös.
Monen vuoden odotuksen jälkeen saatiin vihdoinkin hankittua ja asennettua liesituuletin keittiöön.
 
 
Vuonna 2013 oltiin ostettu Jesperille tuliterät sukset Lahden Kärkkäisiltä.
Niillä poika hiihti Korkalanvaaran laduilla ja oli niin iloinen uusista suksista.
 
 
Tähän aikaan helmikuussa 2012 käytiin Kristerin kanssa 3 Doors Downin keikalla Helsingissä.
Se oli todella hieno viikonloppu ja toivoisin, että näitä olisi nykyään enemmän.
 
 
Aistin jotenkin sen, että elämä on ollut iloisempaa ennen.
Tehtiin paljon yhteisiä matkoja Kristerin kanssa ja nautittiin enemmän elämästä.
 
Tuntuu, että tänään ollaan koko ajan puolustusasemissa ja huolissaan jostakin.
Tuntuu, että eletään negatiivisen kuplan sisällä.
 
Toisin sanoen, meidän on haettava enemmän positiivisia asioita elämään.
Meidän on sopeuduttava uuteen elämäntilanteeseen ja uskottava esim. siihen, että poika on jo 10 v. ja osaa paljon asioita eikä ole niin riippuvainen meistä enää.
 
Tämän kevään teema on "Positiivisuus", mun pitää tehdä ainakin yksi positiivinen asia viikossa.
Ei mitään pientä kuten nauttia lasi viiniä ammeessa, vaan jotain josta jää ihan muisto tulevaisuuteen.

Kääretorttua ja kasvisten dippausta!

Viikonloppu meni ruokailun merkeissä.
Mikä ihme siinä on, että kokataan  aina viikonloppuisin?
Oli miten oli, nälissään meillä ei ainakaan kuljeta.
 
Lauantai-iltana istahdettiin TV:n ääreen ison tarjotimen kanssa joka oli täynnä herkkuja.
Paistettiin broilerinkoipia uunissa ja pilkottiin vihanneksia dipattavaksi.
 
Tykkään!
 
Meillä dipataan enää hyvin harvoi sipsejä, yleensä herkutellaan vihanneksilla.
Siirryttiin vihanneksiin reilu viisi vuotta sitten.
 
Sunnuntaina alkoin makeanhammasta kolottamaan ja tein meille pikaisen kääretortun.
 
Kaakao-puolukka-kääretorttu
 
3 kpl kananmunaa
1½ dl sokeria
1 dl perunajauhoja
½ dl vehnäjauhoja
½ dk kaakaojauhoja
1 tlk leivinjauhetta
 
Täyte:
 
2 dl kermaa
1 dl puolukkahilloa
 
Vatkaa kananmuna ja sokeri vaahdoksi.
Lisää loput ainekset varovaisesti sekoittaen.
Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle pellille.
Paista 250 asteessa noin 5 min.
Ripottele sokeria leivinpaperin päälle ja kumoa kääretorttulevy sen päälle.
Anna jäähtyä ennen kun levität sen päälle täytteen ja rullaat kasaan.
 
Koristele kakku kermavaahdolla ja tuoreilla puolukoilla.
 
 Halko
 
Olin hieman skeptinen sille, että mahtaako Jesper syödä tätä koska se sisältää puolukkahilloa.
Varsinkin kun meidän omatekoinen hillo ei ole kovin makeaa.
Mutta hyvin näytti maistuvan ja ennen sunnuntai iltaa kakku oli jo syöty.

Yummy!
 
Asiasta kolmanteen.
Olen jo pidemmän ajan joutunut kuvaamaan kaiken mun kännykameralla.
Mun 10 vuotta vanha puolijärkkäri tyhjentää jostain syystä pattereita.
Parin kuvan jälkeen patterit on tyhjiä ja kuvaaminen ei enää onnistu.
Haaveessa on siis uusi kamera ja tavoite on, että saan sellaisen tämän vuoden aikana.
Joten koittakaa kestää näitä mun surkeita kuvia.

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Joululahjoja!

Tykkään olla hyvissä ajoissa kaikissa asioissa, tämä koskee myös joululahjahankintoja.
Tänä vuonna olen ehkä liian aikaisin liikkeellä kun olen jo tehnyt yhden lahjan ja aloittanut toista.
Käsitöitä
 
En ole kutonut moneen vuoteen mitään, paljon siitä syystä ettei ole yksinkertaisesti ollut aikaa tai voimia.
Vuoden vaiheessa iski kuitenkin kutomisvimma kun näin kivan ohjeen eräässä blogissa.
 
Kun Joulu 2016 on vietetty ja lahjat jaettu, linkitän ohjeet tänne.
Siihen asti saatte tyytyä pieneen sneak peakiin.
 
Tänään meillä siis kudotaan, katsellaan leffoja ja herkutellaan.
Ulkona pyryttää nimittäin siihen malliin ettei sinne tee mieli mennä.
 
Rauhallista sunnuntaita kaikkiin koteihin!

lauantai 20. helmikuuta 2016

SNL!

Keneltäkään ei ole varmaan mennyt ohi kiivas nettikeskustelu Suomen Saturday Night Livestä.
Esimerkiksi Iltasanomat on kirjoittanut useamman palstarivin SNL:stä.
 
Katsottiin Kristerin kanssa ensimmäinen jakso kokonaisuudessa.
Kun ensimmäisen viiden minuutin jälkeen lasahti mainokset ruutuun, oltiin ihan ihmeissään;
-Mitäh, joko se on mainoskatko?
 
Renny Harlin on symppis, mutta SNL:ssä se oli ihan reppana.
Raukkaa jännitti ihan hurjana.
Tuli itsellekin ihan tuskahiki pintaan kun näki miten Rennyä jännitti.
 
Kuva lainattu TÄÄLTÄ
 
Annoin ohjelmalle vielä yhden tilaisuuden viime lauantaina.
Mutta, kun kuulin että Chisu on juontajana pelkäsin pahinta;
tästä ei hyvää seuraa.
 
Kuva lainattu TÄÄLTÄ
 
Ja oikeassa olin, myötähäpeä oli suuri.
Ja kun se alusvaatteissa laulava lettipäinen tyttö ilmestyi ruutuun, vaihdoin kanavaa.
 
Huomenna juontajana toimii Arman Alizad.
 

Kuva lainattu TÄÄLTÄ
 
Vaikka Arman on maailman kovin jätkä, niin en usko sen kykyihin pelastaa SNL.
Mitä sellaista sillä on annettavaa surkeille näyttelijöille ja käsikirjoittajille joka pelastaa tämän ohjelman?
Ei mitään!
 
Toisin sanoen, SNL ei tule kuulumaan meidän lauantai-illan ohjelmistoon.
Tänä lauantaina katsotaan Melodifestivalenin kolmatta osakilpailua.
 
Kuva lainattu TÄÄLTÄ
 
Mitä mieltä olette te muut, tuletteko seuraamaan SNL:ää?

perjantai 19. helmikuuta 2016

Tien tukkeena!

Meillä on yksi ainoa tie jolta pääsee pois pihalta ja jota pitkin ajetaan pihalle.
Tämä on siis meidän pelastustie.
 
Tien tukkeena
 
Taas eilen tie oli tukossa kun joku älykääpiö oli pysäköinnyt autonsa meidän tien tukkeeksi.
Oli viittä vailla, että kolhin vierasta autoa kun ohitin sen lumivallin kautta ojan päältä ja mun auto alkoi luisumaan vierasta autoa päin.
Kaasutin ihan hulluna etten juutu lumivalliin tai aja toisen auton kylkeen, vaihoehtoisesti ojaan.
Ja kyllä, mun oli ihan pakko päästä ohi!
 
Kaippa se tämäkin on mun vika kun tykkään pahaa kun meidän tie on tukossa ja meidän turvallisuus on vaarassa?

tiistai 16. helmikuuta 2016

Pahan hajuinen pyykinpesukone!

Luen lehdistä suurella mielenkiinnolla kaikki vinkit kodinhoidosta.
Varsinkin pyykinpesuohjeet herättää minussa suuria tunteita.
TÄMÄ  Iltasanomien juttu sai taas mun verenpaineen nousemaan.
 
8 vinkkiä: Mitä tehdä, jos pyykkikone on alkanut haista?
 
1. Säilytä koneen käyttöohje
Tottakai se pitää säilyttää! Minä tarkistan pesuohjeita suurin piirtein kerran kuukaudessa vaikka kone on ollut minulla jo useamman vuoden.
Ei kaikkia pyykkejä voi pestä samalla ohjelmalla enkä voi mitenkään muistaa ulkoa kaikki koneen ominaisuudet.

2. Luukku auki
Minä jätä AINA luukun auki jokaisen pesukerran jälkeen, kone on kuivuttava pesujen välissä.
Sama koskee tiskikonetta j kahvinkeitintä.
 
3. Korkeampi lämpötila
En ymmärrä ihmisiä jotka pesee kaikki pyykit 40 asteessa... YÄK!
Lakanat ja alusvaatteet pestään 90 asteessa.
Froteepyyhkeet, t-paidat ja farkut pestään 60 asteessa.
Ainoastaan strech-, villa- ja sekoitekankaiset vaatteet pestään 40 asteessa.

4. Kumikauluksen puhdistus
Kaulusta en ole kyllä koskaan puhdistanut, korkeintaan poistanut irtotavarat jotka siihen on kertynyt pesun aikana.
Yleensä sieltä löytyy kolikoita, sytkäreitä ja ruuveja.
 
Urakka käynnissä
 
5. Pesuaineet
Minä käytän AINA jauhemaista pesuainetta, en ole ikinä ostanut nestemäistä pesuainetta.
Miksi?
Ei mitään havaintoa, ehkä se on vaan tapa.
En ole yhden merkin orja, mulle on aivan sama minkä merkkisellä aineella pesen likapyykit.
Tällä hetkellä purkista taitaa löytyä Arielia.
 
6. Puhdistus sitruunahapolla
Öööh, miksi?
Never done that!
 
7. Pyykinpesukoneen puhdistusaineet
Onko sellaistakin olemassa?
 
8. Puhdista nukkasihti ja poistoputki
Tämän tekee meillä Krister silloin kun kone ei jostain syystä toimi.
Yleensä silloin on jo liian myöhäistä ja joudutaan ostamaan uusi kone.
 
Too late, it´s broken.
 
Mutta joo, mun suuri intohimo on vaatteiden pesu.
 
Meillä ei ole, eikä tule koskaan olemaan, kuivausrumpua.
Olen ihan 100%:sti varma, että kuivausrumpu rikkoo vaatteet.
Kuivatan siis vaatteet telineessä kodinhoitohuoneessa.
Kun kelit antaa myöten, nostan telineen pihalle.
Kodinhoitohuoneeseen on varattu tila kuivauskaapille, mutta en ole vieläkään hankkinut sellaista.
 
Laskostan/viikkaan kaikki puhtaat pyykit niin kuin minulle opetettiin aikoinaan Granlundin Pesulla.
Kyllä, olen ollut 1,5 vuotta töissä pietarsaarelaisessa pesulassa opiskelujen ohella.
 
Puhtaat pyykit nostetaan aina niitten oikeille paikoille siisteihin pinoihin.
Vaatekomero ja vaatehuone kuuluu olla järjestyksessä, siitä en tingi!
 
Kuten ehkä huomaatte:
Pyykinpesu on minulle sydämen asia.

maanantai 15. helmikuuta 2016

Tummapaahto!

Vi är gammaldags Krister och jag, om man ska tro på experterna som skriver i olika forum, tidningar, bloggar osv.
Tydligen ska man inte brygga sitt kaffe med en kaffebryggare.
Nej, det är Capsulo-maskiner och dyl. som gäller.

Men enligt "experterna" håller de gamla kaffebryggarna på att komma tillbaka.
Vaddå tillbaka?
Har de varit borta?
Vår kaffebryggare har aldrig varit borta.

Hur som helst.
Enligt experterna har finländarnas kaffesmak ändrats med tiden.
Tydligen dricker vi mer och mer mörkrostat kaffe.
Och det här stämmer faktiskt bra på Krister och mej.
Vi köper alltid hem mörkrostat kaffe.
Köpte i misstag hem ett paket ljusrost, men det gick ju inte att dricka!
Änglapiss... bläh!

Mörkrost, om du frågar mej.
 
Så nu undrar jag:
Mörk- eller ljusrostat kaffe, vilket dricker ni där hemma?
Capsulo-maskin eller kaffebryggare ?

Ja sama suomeksi...

lauantai 13. helmikuuta 2016

Hullu lauantai!

Eipä ollut kukaan kolannut/aurannut meidän tietä tänä aamuna joten tilattiin auraus.
Jos joku haluaa maksumieheksi, hän voi olla minuun yhteydessä.
Kyllä, auraus maksaa, kukaan ei tee töitä ilmaiseksi.
Kenelle lasku lähetetään?
Tien omistajalle tietysti!
Apua metsän eläimiltä?
 
Tänään on melko hullu TV-lauantai.
Illalla tulee viisi ohjelmaa päällekkäin jotka haluaisin nähdä.
 
YLE 2 Klo: 21.00 UMK
MTV3 Klo: 21.00 Selviytyjät
Nelonen Klo 21:00 Narnian tarkinat
5 Klo: 21.00 Ted
YLE Fem Klo: 21.00 Melodifestivalen
 
Narnian tarinat ja Ted olen kyllä nähnyt, joten on ihan OK etten näe niitä uusintana tänään.
Mutta kahdet euroviisut ja vieläpä Selviytyjien päätösjakso samaan aikaan, on jo liikaa.
 
Eli, on karsittava jotakin pois ja tässä tapauksessa se on UMK.
Katson Selviytyjät ja mainoskatkoksen aikana Melloa (=melodifestivalen).
 
Kannustetaan Krista jatkoon!
 
Nyt on kuitenkin päivä vasta alullaan ja paljon on tekemistä ennen illan TV-maratonia.
Ensin lounasta ja sit siivousta.
 
Aurinkoista lauantaita kaikille, täällä aurinko näyttäytyi hetki sitten.
Valoilmiö oli kaikkien ihailtavana reilu viisi minuuttia.

torstai 11. helmikuuta 2016

Yksityisteiden pelisäännöt!

Tiedän, tätä on vaikea ymmärtää, mutta jos se vaikka uppoaa helpommin tajuntaan ihan luettuna tekstinä.
TÄSSÄ yksityisteiden pelisäännöt ihan kirjallisena.
 
Jos joku väittää jatkossa, että minun yksityinen tie, JOHON ME EI SAADA VALTION/KUNNAN/ TAI MUUN JÄRJESTÖN TUKEA, on kaikkien vapaassa käytössä, suosittelen hänelle paluuta koulunpenkille.
 
Pääkallokeli
 
Jos ihan kuka tahansa yleisötapahtuman järjestäjä ohjaa ihmiset KÄVELLEN TAI HEVOSEN SELÄSSÄ mun tielle joka on kuvassa näkyvässä kunnossa ja joku loukkaantuu tiellä, niin järjestäjän on turha vedota siihen että heidän vastuuvakuutus korvaa loukkaantumisen.
Vastuuvakuutus ja tapaturmavakuutus on kaksi eri asiaa!!!
 
Kun seuraavan kerran mieshenkilö seisoo mun tiellä sukuelin kädessä, soitan poliisit paikalle ja asiasta tehdään rikosilmoitus.
Rikosnimike; sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen.
 
Jos joku vielä väittää, että minun on annettava oma piha ja oma pihatie yleiseen käyttöön, ottakoon hän minuun henkilökohtaisesti yhteyttä joko s-postitse, puhelimitse tai kirjeen välityksellä.
 
Yrittäkää jo ymmärtää, mun koti on yksityisaluetta!!!

tiistai 9. helmikuuta 2016

Piikitystä!

Reilu kaksi viikkoa olen kärsinyt vasemman jalan kivusta.
Kipu alkaa nilkasta ja nousee jalan sisäpuolelta pohkeeseen asti.
Tällä alueella menee n. 20 cm pitkä ja 5 cm leveä punainen pystyviiva.
Kohta on kosketusarka, turvoksissa ja punainen.
 
Viime perjantaina päätin, että nyt on aika ottaa yhteyttä terveyskeskukseen.
Entä jos minulla on tukos verisuonessa ja se lähtee nousemaan sydämeen tai päähän.
(joo, tein jo omasta mielestä kuolemaa)
 
Sovittiin maanantaiaamulle (eilen) käynti hoitajalle joka totesi ettei hän tiedä mistä on kyse.
Sain samalle päivälle ajan lekurille, joka pyysi vanhempaa kolleegaa konsultoimaan.
Suoni on kuulemma ihan kivikova.
 
Jouduin heti veriohennuslääkitykseen.
Piikitän kymmenen päivää Klexanea.

 
 
Lääkäri halusi myös sulkea pois sisäisen tukoksen joten tänään kävin aamutuimaan ultrassa.
Koko vasen jalka ultrattiin nivusesta nilkkaan kahden lääkärin toimesta.
Mitään sisäistä tukosta ei löytynyt, mutta mun pitää mennä jälkitarkastukseen kun piikitys on ohi.

Konsultoin myös tältä toiselta lääkäriltä piikityksen merkitystä.
Myös hän sanoi, että koska tukos on niin laaja, niin piikitys on välttämätön.
Joten kai se on uskottava kun kolme lääkäriä niin sanoo, piikitettävä se on.

Aivan mahtava synttärilahja tämä.
Juu, mulla on syntymäpäivä tänään.

maanantai 8. helmikuuta 2016

Laskiaisrieha Korkalanvaarassa!

Viikonloppuna oli taas se aika vuodesta kun Lions Club Muhos järjesti Korkalanvaarassa laskiaisriehan.
Tänä vuonna uutena oli lapsille kelkkailua.
 
Eka kerta kelkkailemassa
 
Tietysti oli perinteistä ratsastusta tarjolla.
 
Hoplaa
 
Lionseilla oli sekä makkaraa, mehua että laskiaispullia myynnissä.
Päätettiin kuitenkin grillata omat makkarat.
Krister toimi makkaramestarina.
 
Hanskojen kuivattelua
 
Siinä kun grillattiin makkaroita alkoi satamaan.
Ja kun päästiin kotiin, niin oltiin jo ihan läpimärkiä.
Arvata voi, että kuuma kaakao ja laskiaispulla maistui koko porukalle.

Homemade
 
Meidän Laskiaissunnuntaihin kuului siis ulkoilua, makkaran grillausta ja laskiaispullia.
 
Lions Club oli taas järjestänyt kaikki hienosti, paitsi että WC tilat puuttuivat.
Tästä syystä meidän piha muuttui taas käymäläksi... YÄK!
Yksi mies oli menossa meidän asuntovaunun taakse kuselle, auto siis seisoo meidän pihalla.
Se oli ihan hämillään kun Krister ajoi pois sen sieltä.
*nielee oksennusta*
 
Lisäksi ratsastus oli järjestetty meidän mailla ja tiellä.
Kun päivän päätteeksi menin keskustelemaan asiasta järjestäjän kanssa, vastaus oli, ettei he tiedä missä rajat menee.
Sanoin, ettei se ole selitys vaan he järjestäjänä pitää tietää tarkalleen missä rajat menee.
Sieltä tuli tuhat ja sata selitystä, mutta olin tiukkana:
-Joko maksatte vuokran maan ja tien käytöstä tai ette käytä sitä.
PISTE!
 
Illalla puhelin soi ja Lionsin edustaja tuli melkein linjoja pitkin selityksillään.
Kysyin häneltä, että saanko minä järjestää yleisötapahtuman hänen pihalla?
-ET TIETENKÄÄ SAA, oli vastaus.
-Miksi sinä sit saat järjestää yleisötapahtuman minun mailla? kysyin.
 
Niitä selityksiä tuli ihan pirusti, en vaan edes jaksanut kuulla kaikkia selityksiä.
Asia on kuitenkin yksiselitteinen:
YLEISÖTAPAHTUMIA EI SAA JÄRJESTÄÄ KENENKÄÄN MAILLA ILMAN MAANOMISTAJAN LUPAA!
 
En tiedä miten tämä voi olla näin vaikeaa?
Kaikki luulee että kyse on vittuilusta, mutta tuskin kukaan muukaan antaa maittansa muille käytettäväksi ilman korvausta.
 
Kuka maksaa tien ylläpidon?
MINÄ
Kuka on tehnyt tien?
MINÄ
Kuka maksaa pankkilainat tien teosta?
MINÄ
Kuka raivaa metsää ja pöpelikköä?
MINÄ
Kuka kerää roskat käyttäjien jäljiltä?
MINÄ
 
Kurja päätös hienolle päivälle, mutta tätä tämä aina on.
Me annetaan, muut ottaa.
 
Tarina tien käytöstä tulee muuten jatkumaan ensi keväänä/kesänä.
Eräs yrittäjä nimittäin käyttää meidän tietä yritystoiminnassaan eikä ole edes pyytänyt meiltä lupaa siihen.
Mutta, se onkin seuraava taisto.

maanantai 1. helmikuuta 2016

Geishapalat!

Jesperin kokkikerhossa tehtiin pari viikkoa sitten Geishapaloja.
Ne oli ihan sairaan hyviä ja onneksi Jesper otti kotiin reseptin.
Viikonloppuna sokerihammasta alkoi kolottamaan ja päätettiin tehdä näitä herkkuja.
 
 Pellillinen raakaa herkkua
 
Nämä palat on tosi helppo tehdä ja lähes kaikki ainekset löytyi kotoa kaapista.
Suklaalevy piti ostaa sillä sellaista ei kotoa kaapista löytynyt (jos löytyy niin se menee välittömästi parempiin suihin!)
 
Mmm... Marabou.
 
Geishapalat
 
200 g voita
9 dl kaurahiutaleita
2 rkl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
2 dl sokeria
4 tl vaniljasokeria
4 rkl siirappia.
 
Sekoita kuivat aineet, sekoita joukkoon voisula ja siirappi.
Taputtele taikina uunipellille.
Paista 175 asteessa noin 10 min.
Laita suklaapalat kuuman pohjan päälle.
Levitä sula sulkaa tasaisesti.
Leikkaa sopiviksi paloiksi ja anna jäähtyä.
 
Tästä tulee kunnon satsi, mutta kyllä ne vaan on hyviä.

Geishapaloja
 
Huomaa ihana 90-luvun lautanen jonka löysin varastosta kun kävin läpi romuja.
Olihan nämä 8-kulmaiset mustat astiat kova sana silloin.
Gotta love them <3