11 v. bileet!

Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan...

 

Pöytä katettu Pokémon kakulla

 

Jesper on nyt 11 v. niin kuin niin moni muukin sen luokalla.

On se kuulemma vaan niin kurjaa kun muut on ollut 11 v. jo monta kuukautta ja Jesper vasta täyttää loppuvuodesta.

Mutta, eiköhän sekin pian iloksi muutu, meinaan että muut on vanhempia kuin itse :)

 

Juhlat vietettiin tällä kertaa sukulaisten kanssa Pietarsaaressa.

Jesper ei ole koskaan viettänyt sukusynttäreitä ja nyt oli siis ensimmäinen kerta.

Kaikki pääsi paikalle ja mikä hienointa, päästiin samalla juhlimaan Jesperin serkkua joka oli täyttänyt 18 v. pari päivää aikaisemmin.

 

Ilta oli todella onnistunut, kaikki oli (kerrankin) ihmisiksi ja hymyt oli herkässä.

Jesper sai paljon lahjoja ja tänään se on ollut törsäämässä lahjarahoja.

 

11 kynttilää

 

Kun juhlijat lähti me jäätiin vielä Jesperin ja Kristerin kanssa saunomaan juhlapaikalle.

Juhlat pidettiin Kristerin tädin luona ja siellä istuttiin hetken aikaa iltaa ennen kuin mentiin asuntoautolle ilta kymmenen jälkeen.

Asuntoauto seisoi Kristerin veljen pihalla parkissa, parin kilsan päästä juhlapaikalta.

 

Meillä oli siis todella onnistunut ilta; kaikilla oli mukavaa, tajoilut ei loppuneet kesken ja synttärisankarit oli tyytyväisiä.

 

Ett fyrfaldigt leve för Jesper.

Han leve: Hurra, hurra, hurra, hurraaaaa....!

Töitä, töitä, töitä...!

Nyt on niin paljon töitä, että kalenteri on aivan tupaten täynnä seuraavat kaksi viikkoa.

Miksi se menee aina niin, että ensin on hiljaista ja pian mennään pää kolmantena jalkana?

 

Ollaan ilmeisesti tehty hyvää työtä, ollaan nimittäin saatu kuusi (!) projektia 1,5 kuukaudessa.

Aivan käsittämätön flow päällä täällä hetkellä.

 

Vielä huomenna tuolla, sitten vaihtuu kohde.

 

Harmittaa niin maan perusteellisesti kun ei ehditä viettää aikaa Jesperin kanssa nyt kun sillä on syysloma.

Mutta pakko se on painaa pitkää päivää nyt kun on töitä.

Huono omatunto ja huono-äiti fiilis kolkuttaa takaraivossa, pakko vaan sulkea se pois ja antaa luuttun lentää.

 

Nyt tyhjentämään pyykkikone, täyttämään tiskikone ja valmistamaan työkamppeet huomista varten.

Kyllä uni maistuu taas ensi yönä!

21 mammafrågor till Jesper!

Jag blev inspirerad av Linn Jung som hade ställt 21 frågor till sin dotter om sej själv.

Tänkte det skulle vara kul att höra Jespers svar på dessa frågor.

Här kommer alltså 21 mammarelaterade frågor och svar som jag ställt till Jesper 11 år.

 

Vad säger mamma ofta till dej?

-Spela inte så mycket.

(på data och PS3)

Vad gör mamma glad?

-Då du får jobba i lugn och ro.

Vad gör mamma ledsen?

-Vet inte.

Hur får mamma dej att skratta?

-Då du visar ett roligt videoklipp.

Hur var mamma som barn?

-Lydig.

Hur gammal är mamma?

-48 år.

(OMG!!)

Hur lång är mamma?

-Vet inte.

Vad tycker mamma om att göra?

-Titta på Kardashians.

(whaaat?)

Vad gör mamma när du inte är med?

-Jobbar.

Om mamma skulle bli berömd, vad skulle jag bli berömd för?

-Skriva blogg.

Vad är mamma riktigt bra på?

-Nästan allt.

(Wow, smicker)

Vad jobbar mamma med?

-Bokföring och städarbete

(Rätt, mera om mitt jobb hittar ni HÄR)

Vilken är mammas favoritmat?

-Makaroner och köttfärssås.

(Inte favvo med absolut snabbaste vardagsmaten)

Hur blir du stolt över mamma?

-När du gjort jättebra mat.

Om mamma vore en seriefigur, vem skulle jag vara?

-En flicka med superpowers.

Vad brukar du och mamma göra tillsammans?
-Titta på TV och göra mat

På vilket sätt är du och mamma lika?
-Vi tycker om vardagsregler dvs. frukost, lunch, middag, läggdags osv. alltid samma tid på dagen.

Vilka skillnader finns mellan dej och mamma?
-Int veijt ja
(ibland slinter det in lite "jeppiska" i Jespers tal)

Vad är mamma inte alls bra på?
-Jonglera med stekpanna
(Don´t even ask!)

Vilken är mammas favoritplats?
-Vet inte.

Hur vet du att mamma älskar dej?
-Du säger godnatt varje kväll och pussas och kramas.

Jespers önskelista!

Här hittar ni en lista på vad Jesper önskar sej i födelsedagspresent:

 

Pengar

 

Dessa två Ty-mjukdjur (hittas t.ex. på Prisma)

 

PC-spel (dataspel), Simcity: Cities of tomorrow

 

 

PC-spel (dataspel), The Sims 4

 

 

 

Ficklampa till skolresan. Inte för liten eller för stor. Lagom stor att ha i skolväskan men måste lysa upp i mörkret.

 



Pikachu-mjukdjur

 

 

 Strumpor, storlek 40

 

Det här är vad Jesper önskar sej i födelsedagspresent!

Viikonloppureissu!

Perjantaina haettiin Jesper koulusta ja jatkettiin matkaa suoraan Ylitorniolle.

Kristerillä ja mulla oli koulutus siellä ja päätettiin yhdistää työ ja huvi.

 

Koulutuksen jälkeen ajettiin Torniolle jonne majoituttiin asuntoautolla.

Matka Ylitorniolta Torniolle oli huikea.

Ajettiin Ruotsin puolta alas, ei ollakaan aikaisemmin ajettu sitä reittiä ja maisemat oli todella komeat.

 

Ylitettiin Tornionjoki Ylitorniolla.

Ilta oli aivan maaginen; sumu laskeutui ja ilta-aurinko värjäsi taivaan punaiseksi.

 

Kuva sillalta jonka yli ajettiin Ruotsin puolelle

 

Torniolla oltiin noin 19 maissa ja nälkä kurni vatsassa.

Onneksi oltiin haettu ylijäämäruokaa Huovilan koululta ennen kun lähdettiin Muhokselta.

Sillä aikaa kun Krister laittoi auton parkkiin ja viritti siihen sähköt, minä lämmitin meille ruoat.

 

Kylläisenä istahdettiin lepäämään ja avattiin skumppa pullo hyvien työuutisten kunniaksi.

Ennen puoltayötä oltiin jo täydessä unessa ja aamu valkeni meillä aikaisin.

 

Lauantai meni shoppaillessa.

Tornion Prismasta löydettiin Jesperille uudet kuulokkeet.

Se on nyt rikkonut kahdet kuulokkeet vajaassa 1,5 vuodessa joten toivotaan että nämä kestää paremmin.

Tai no, yhdet kuulokkeet rikkoi Jesperin (ääliömäinen) luokkakaveri.

Mutta, ei siitä sen enempää.

 

Tietysti käytiin Ruotsin puolella shoppailemassa myös.

Ruokaa ostettiin Coopista ja IKEAlta kaikkea hyödyllistä kotiin ja työmaalle.

 

Ruokaa!

 

Krister ja minä syötiin tietysti perinteiset lihapullat IKEAlla kun taas Jesper halus broilerinfilén ranskalaisilla ja bearnaisekastikkeella.

 

Kotiin tultiin lauantai iltana ja ehdittiin hyvin vielä saunaan ennen kuin vuorokausi vaihtui.

Krister oli ehkä löylyissä vielä kun vuorokausi muuttui sunnuntaiksi.

Sauanraikkaina, onnellisina ja kylläisinä ei unta tarvinut hakea kauan.

 

Tänään (sunnuntaina) pitää tyhjentää asuntoauto, laittaa ostokset omille paikoilleen, pestä pyykkiä, kokata jne. jne.

Krister aikoo fiksailla taloa iltapäivällä, on kuulemma saanut naapurin Dinon lainaksi muutamaksi tunniksi.

 

Eli, ei mitään rentoutumista tänään vaan täyttä häkää kohti uutta työviikkoa!

Harvia!

Taas tein löydön Facebookin Muhoksen kirppisryhmässä.

Joku antoi ilmaiseksi Harvian sähkökiukaan.

 

"Myyjän" ottama kuva

 

Tämä käytiin hakemassa ja sanoin Kristerille, että nyt sen tarvii vaan rakentaa sauna kiukaan ympärille.

Helppoa kuin heinänteko :)

 

Totuus on, että haaveilen ulkosaunasta.

Olisihan se ihanaa jos se olisi puilla lämmitettävä, mutta kun sen rakentaminen on niin vaivalloista.

Pitää olla piippua, tulensuojalevyjä seinillä jne.

Ei, se on liian kallista ja hankalaa.

Helpompi tehdä joku vaja ja heittää sähkökiuas sisälle.

 

Ehkä mä saan sen ulkosaunan joskus.

Kiuas on sentään jo valmiina:)

Paina jarrua!

Kun elämä vie, niin on syytä painaa jarrua.

 

Ollaan nyt kaksi viikkoa painettu niin raskaasti töitä, että koti ja perhe on jäänyt taka-alalle.

Niinpä Krister halus mennä sunnuntaina laavulle grillaamaan makkaraa, rauhoittua hetken ja olla perheen kanssa.

Niinpä haettiin parit makkarapaketit ja käveltiin "meidän" laavulle, eli Korkalanvaaran laavulle.

 

  

Saatiin olla ihan yksin, kukaan muu ei tullut makkaranpaistoon.

Muutama auto kävi kääntymässä parkkipaikalla, mutta lähtivät pois kun näkivät meidät.

Näissä autoissa on yleensä nuoria pariskuntia jotka käy laavulla pussailemassa salaa.
 

 

Tultiin kotia juuri sopivasti kun X Factor UK alkoi ja päästiin kuulemaan kun Saara Aalto esiintyi.

(Tästa Saarasta kirjoitan enemmän toisessa postauksessa)

 

Oli hyvä idea Kristeriltä lähteä laavulle mini-retkelle.

Varsinkin kun vielä ei ole niin kylmä eikä vettäkään satanut.

Pitää muistaa nauttia vapaista hetkistä, näin jaksaa paremmin kun on kiire elämässä.

Leipävuori!

Pitää (valitettavasti) aloittaa tämä bloggaus ärräpäillä: -#"@?&%$

Olin nimittäin kirjoittanut pitkän bloggauksen, mutta se on hävinnyt bittiavaruuteen.

Ollaan taisteltu kolme viikkoa nettiyhteyksien kanssa ja nyt alkaa mitta olemaan täynnä.

Mutta, netille ei voi tehdä tähän hätään mitään ja minä joudun kirjoittamaan koko postauksen uudestaan.

Jotenkin näin se meni...

 

Kuulin, että Meriläisen Leipomo jakaa jäännöserätuotteita nopeimmille.

Niillä on soittoaika muutaman kuukauden välein jolloin ne jakaa noutopäiviä.

 

Eräänä heinäkuisena aamuna olin valmiina puhelinsootaan.

Osasin varautua, että linjojen läpi on hankala päästä.

Yli sadan (!) puhelun jälkeen pääsin läpi ja minulle annettiin noutopäiväksi 7.10.2016 klo. 17:00.

 

Himpun ennen viittä oltiin Kristerin kanssa jätesäkit valmiina leipomon ulkopuolella.

Ja sit alkoi rumba!

Pakattiin pullaa ja leipää kahdeksaan 150-litraiseen jätesäkkiin.

Ja kun päästiin kotia ihmeteltiin minne aletaan laittamaan kaikki herkut.

Jääkaappi täynnä täytettyjä sämpylöitä

 

Hurja määrä pullaa odottaa pakkaseen pääsyä

 

Leipää seuraavaksi puoleksi vuodeksi

 

Leipää ja pullaa on nyt kaksi pakastinta täynnä, 150-litrainen ja 250-litrainen pakastin.

Keittiön jääkaappi on täynnä valmiiksi täytettyjä sämpylöitä (juusto, kinkku ja naudanliha), minipizzoja, lihapasteijoita ja karjalanpiirakoita.

Muutamat leivonnaisetkin saatiin mukaan.

Pukuhuoneen pikkujääkaappiin sain mahtumaan muutama pullapussi kaikkien hillo- ja sienipurkkien sekaan.

Ja edelleen on kymmenittäin leipiä jotka pitää saada mahtumaan jonnekin.

 

Pienellä summalla ostettiin siis leipomon koko ylijäämävarasto ja säästöä tehtiin, omien laskujen mukaan, noin 500 €.

Näillä leivillä ja pullilla eletään kauan.

Ja kun ne loppuu, niin haetaan lisää.

140 litraa puolukkaa!

Nyt on puolukkakausi ohi ja on aika tehdä kirjanpito.

Laskettiin, että poimittiin kaiken kaikkiaan 140 litraa puolukkaa tänä syksynä.

Tästä 20 litraa tuli omaan käyttöön, 10 litraa sukulaisrouvalle ja loput meni myyntiin.

Syksy hemmotteli meitä ihan uskomattomilla keleillä.

Kaikki marjat poimittiin ihan kotinurkilta eikä kävelty 300 metriä kauemmaksi kotiovelta.

Ja marjat oli ihan uskomattoman kokoisia.

Mutantti puolukoita

Ylimmät marjat on ns. normaalikokoisia ja toiset on niitä joita poimittiin sankokaupalla.
Mitä ihme mutantti marjoja täällä Muhoksella kasvaa?

Mutta, hirvikärpäset, ne pienet pirulaiset.
Päätin ettei ne saa estää mua nauttimaan metsässä liikkumisessa.
Joten hain meille verkkohatut.

Huomaa Jesperin hienot Pokémon kortit

Pipot ei ole kauniit, mutta toimii!

Nyt on kuitenkin puolukkakausi auttamatta ohi kuten myös sienikausi.
Tänä vuonna ei saatu juuri yhtään sieniä, muutama hullu purkki suolasäilöttyä sientä löytyy jääkaapista.
Näillä siis mennään ensi syksyyn ja verkkohatut laitetaan hyvään säilöön odottamaan syksyä 2017!

Synttärionnittelut!

Meillä vietettiin synttäreitä, synttärisankari oli Krister.

Päivä alkoi kakkukahveilla, lahjojen jaolla ja laululla.

 

Kotitekoinen kakku

 

Hiippailtiin Jesperin kanssa keittiöön aikaisin aamulla ja keitettiin kahvit.

Vietiin kakkukahvit ja lahjat sänkyyn laulun saattelemana.

...Ja må han leva, ja må han leevaaaa...

 

Jesper oli ostanut kaiken maailman herkkuja lahjaksi.

Oli Johnnys Senap (chipotle-svartpeppar), Texas Peten chilikastiketta ja muita tulisia herkkuja.

 

Kakku me tehtiin edellisenä iltana joten se ei ollut mikään yllätys Kristerille.

Mutta, oli se vaan hyvä kakku!

Väliin laitettiin tällä kertaa banaania ja suklaa nami namia.

Päälle rouhittiin Maraboun Dajm suklaata.

Ehkei maailman kaunein kakku, mutta vähintääkin maailman herkullisin!

 

PALJON ONNEA KRISTER!

Arki tuli vastaan!

Sieltä se tuli, kovana ja raakana.

Arki!

Maanantaina meillä alkoi työmaalla kaksi eri projektia.

Krister hoitaa toista ja minä toista projektia.

TÄÄLTÄ voit lukea enemmän mitä me touhutaan työksemme.

Kummatkin työmaat on Oulussa joka on suoranaista luksusta 3,5 kuukauden jälkeen Kuusamossa.

Arki on kuitenkin raskasta kun en ole tällä hetkellä toimistotöissä jolloin voin hoitaa kotiaskareita työn ohella.

Tiedän, että tämä on ihan normaalia lähes kaikissa perheissä joissa on lapsia ja kummatkin vanhemmat ovat töissä.

Mutta meillä on myös yritys pyöritettävänä joka tarkoittaa, että toimistohommat tehdään iltaisin/öisin.

Hienointa tässä arjessa on se, että Jesper on jo niin iso että se pärjää kotona yksin muutaman tunnin.

Olen laittanut sille välipalat valmiiksi ja jos Kristerillä ja mulla menee myöhään töissä Jesperille löytyy valmis ruoka jääkaapista.

Toki tässä on ollut Jesperille iso muutos kun en ole kotona ottamassa sitä vastaan kun se tulee koulusta, mutta myös hyvä opetus itsenäistyä pikkuhiljaa.

Vaikka tämä olisi kuinka raskasta tahansa en vaihtaisi pois päivääkään.

Loppujen lopuksi tämä on kivaa ja antoisaa vaikka välillä vähän väsyttääkin.

Kuva ei liity mitenkään tähän tekstiin, mutta laitoin sen tähän koska Jesper on maailman paras poika. Kuva otettu Kuusamon uimahallissa.