Eilen se tapahtui,
LEEVI TULI KOTIA!
Oltiin Jesperin kanssa alakerrassa hakemassa lahjapaperia kun Jesper yhtäkkiä huudahti:
-Det är Leevi!
Mulla meni tovi ennen kun tajusin mitä Jesper sanoi, mutta kun katsoin minne se osoitti niin mullakin valkeni pikkuhiljaa mitä se tarkoitti.
Alapihan terassin ikkunalaudalla istui Leevi ja halusi sisälle!
Sanoin Jesperille, että nyt ollaan rauhallisia, ei säikytetä pois Leeviä.
Avattiin terassinovi varovaisesti ja Leevi tuli heti sisälle.
Hetken se katteli ympärillensä ja sit se juoksi suoraan ruokakupeille.
Se söi ja söi, ahmi ruokaa.
Jesper ja minä vaan tuijotettiin sitä, oltiin niin onnellisia.
Annettiin sen kuitenkin syödä rauhassa.
Tassu ja Tiuku kävi nuuskimassa sitä, mutta Leevi murisi niille niin että kummatkin lähti hiipien piiloon.
Koirat oli ulkotarhassa, onneksi.
Kun se oli syönnyt se tuli puskimaan meitä ja loppuilta meni rapsutellessa.
Tyylillensä uskollinen
Pääsin nyt tarkistamaan kissan ylieskunnon paremmin.
Leevi on likainen ja haisee metsälle.
Luulen että se on eleillyt tässä lähimetsässä eikä talleilla joita löytyy tästä läheltä.
Maha pömpöttää, mutta se ei ole laiha.
Joten se on löytänyt ruokaa, mutta matokuuri aloitettiin välittömästi.
Epäilen ettei sitä ole syötetty koska turkki on huonossa kunnossa.
Se on varmaan pyydystänyt itse ruokansa.
Lisäksi naama-, korva- ja niska-alue on täynnä pieniä naarmuja.
Osa on tuoreempia ja osa on ruvella.
Mulla on kissojen antibiootikkaa kotona ja annoin sitä jo eilen illalla Leeville.
(Kissajeesustelijat voi tässä vaiheessa pitää melut mahassansa. Täällä maalla me osataan lääkitä eläimiä itse ja meiltä löytyy varastosta aina lääkkeitä. Me ei hypitä joka nirhauman vuoksi eläinlääkärillä kuten hysteeriset kaupunkilaiset joilta maalaisjärki on kadonnut kokonaan)
Leevi nukkui mun vieressä koko yön, kehri ja nautti rapsutuksista.
Jospa se nyt pysyy kotona taas muutaman vuoden, edellisestä reissusta on jo 3 vuotta.
Siitä voitte lukea täältä:
Leevi <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti