Jesper ei ole enää muutamaan vuoteen uskonut Joulupukkiin, mutta edelleen leikitään koko perhe leikkiä jossa uskotaan Pukkiin.
Se on sellaista kissa-hiiri leikkiä Aattona jossa ei kerrota keneltä lahja on saatu.
Lahjaan ei nimittäin koskaan kirjoiteta keneltä se on, sehän on Pukilta!
Muistan kun Jesper vielä uskoi Joulupukkiin ja ihmetteli miksi lahjakortissa luki, että lahja on esim. mummilta ja mummin miesystävältä tai ukilta tai enolta ja hänen avovaimolta.
-Eikö Pukki tuokkaan lahjoja? ihmetteli pieni Jesper.
Voi p***le kun pisti vihaksi!
Minkä hemmetin takia lahjaan pitää kirjoittaa keneltä se on?
Lahja on Pukilta, PISTE!
Ja sit nämä älykääpiöt soitteli pitkin joulupyhiä ja kysyi pieneltä pojalta oliko lahja mieleinen (oman egon pönkittämistä) ja pieni poika ihmetteli miten nämä ihmiset voi tietää mitä hän on saanut joululahjaksi.
Ihana harvahammas
Pulkkakuva Vuoden 2012 Jouluaattona otettu.
Pulkka on muuten edelleen kovassa käytössä.
Joka ikinen Joulu jouduin keksimään valkeita valheita pojalle 1) Miksi lahjassa lukee sukulaisen nimi lahjan antajana 2) Miten sukulaiset voi tietää mitä Pukki toi pojalle vaikkei ne ole käyneet meillä 3) Miksi osa lahjoista pitää hakea sukulaisilta pitkän matkan päästä 4) Miksi hän saa lahjoja joita hän ei ole toivonut (sukulaiset eivät koskaan kysy mitä poika toivoo tai tarvitsee)
Jne, jne...
Ihan oikeasti, miten ihmiset voi olla niin tyhmiä ja itsekkäitä että ne pilaa lapsen illuusion Joulusta ja Joulupukista?
Onko se oman egon pönkittäminen niin tärkeää, että lapsen ilo jää toiselle sijalle?
Nämä henkilöthän ovat sellaisia, että heidän lahjojaan pitää kehua koko Joulupyhän, muuten ne loukkaantuu ja puhuu sinusta pahaa koko seuraavan vuoden.
Kaikesta huolimatta olen kiitollinen kaikista lahjoista joita Jesper on saanut.
KIITOS!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti