Oltiin suunniteltu työmatka Pohjois-Ruotsiin viikonlopuksi.
Ajateltiin, että yhdistetään siihen miniloma kunhan työasiat on saatu hoidettua.
Lähdettiin lauantai aamuna ajamaan kohti pohjoista, matkan varrella hoidettiin työasioita.
Ja kun illalla tultiin Ruotsin puolelle mentiin syömään IKEA joululounas.
Nakkeja ja lihapullia
Jesper ei tykkää ruotsalaisesta jouluruoasta.
Se söi oikeastaan vain nakkeja ja lihapullia, jälkkäriksi se veti piparkakkuja ja kermavaahtoa.
Krister ja minä sen sijaan vedettiin jouluruokaa niin, että napa paukkui.
Hyväää!
Mahat täynnä jouluruokaa ja housujen napit paukkuen shoppailtiin vähän kynttilöitä, lamppuja ja muuta pientä IKEAsta.
Sieltä matka jatkui takaisin Suomen puolelle, mentiin ABC Tornion karavaanaripaikalle yöksi.
Ja kuten etukäteen vitsailtiin, niin tietysti meidän pysäytettiin tullissa.
Ollaan ajettu rajan yli kymmeniä kertoja, mutta nyt meidät pysäytettiin ensimmäisen kerran.
Olikohan asuntoautolla ja pakolaisilla jotain tekemistä asian kanssa?
Tullihenkilökunta kysyi onko meillä tullattavaa?
-Ei ole, vastasi Krister, käytiin IKEAlla joululounaalla.
-Oliko hyvää jouluruokaa? kysyi tullimies.
-Silliä ne osaa ainakin tehdä, vastasi Krister.
Tullimies naurahti ja toivotti meille hyvät illanjatkot.
Yö siis vietettiin Tornion ABCn karavaanaripaikalla.
Ennen nukkumaan menoa sulateltiin ruokaa, löhöttiin ja katsottiin leffaa.
Autossa uusi vartija
Ostettiin muuten asuntoautoon vartija, iso pehmolelukoira jolle Jesper antoi nimen Vovve.
Se vartio nyt asuntoautoa 24/7.
Sunnuntaina herättiin uuteen päivään ja nyt oli päästävä liikkumaan jonnekkin.
Tuntui siltä, että asuntoauto alkoi käydä liian ahtaaksi ja jouluruokakin piti päästä sulattamaan.
Ei kun aamukahvit nassuun ja nokka kohti Ruotsia.
Mentiin Candy World Leklandiin purkaamaan energiaa.
Tai no, Jesper kai se energiaa purki enemmän kun me Kristerin kanssa.
Me lähinnä seurattiin Jesperin touhuja.
Piipahdin minä Candy Worldissa ostamassa karkit piparkakkutalon koristelemiseen.
Tornissa
Jesper viihtyi Leklandissa lähes kolme tuntia!
Löysi se sieltä kavereitakin joitten kanssa se leikki.
On se helppoa kun voi kommunokoida kaikkien kanssa kun osaa sekä suomea että ruotsia.
Jano!
Monen tunnin leikin jälkeen mahassa jo kurni ja päätettiin käydä jossakin syömässä ennen kuin lähdetään ajamaan kotia kohti.
Keskustasta löydettiin Tinas Grill och Restaurang jonka vierestä löytyi parkkipaikka.
Siellä oli tarjouksessa Mellanskrov joka sisälsi kerroshampparin, ranut ja juoman.
Hinta 60 Kr noin 6,50 €.
Sellaiset tilattiin kaikille.
Odotusta ilmassa
Jesper sanoi, että hän söi siellä parhaan hampurilaisen ever.
Sen sanoi ettei ole koskaan saannut niin hyvää hampparia kuin Tinas Grillissä.
Eli, hyvää oli *heh*
Paikka oli tosi siisti ja ihanasti joulukoristeltu.
Ihmettelin muutenkin sitä, että joka puolella oli jouluvaloja ja -koristeita.
Täällä Suomessa ei näy vielä yhtä paljon jouluvaloja kuin Ruotsissa.
Kotiin ajettiin pilkkopimeässä ja ei voi muuta kuin ihmetellä ja harmitella lumen puutetta.
Ihan hirveää tämä pimeys!
Ja tietysti meidät pysäytettiin taas rajalla kun tultiin Ruotsin puolelta Suomeen.
-Onko tullattavaa? Mistä tulette ja minne olette menossa?
-Ei ole tullattava ja kotimatkalla ollaan.
-Hyvää matkaa!
*huoh*
Ja tietysti meidät pysäytettiin taas rajalla kun tultiin Ruotsin puolelta Suomeen.
-Onko tullattavaa? Mistä tulette ja minne olette menossa?
-Ei ole tullattava ja kotimatkalla ollaan.
-Hyvää matkaa!
*huoh*
Meillä oli kuitenkin kiva miniloma ja oli mukavaa päästä pois kotoa hetkeksi vaikkakin oltiin pois ainoastaan 1,5 vuorokautta.
Nyt on arki taas täällä kiireineen, mutta pianhan se on jo Joulu.
Huomenna saa avata ensimmäisen luukun kalenterista!
