Täytyy sanoa ettei meillä ole pitkään aikaan ollut niin surkeaa viikonloppua kuin mennyt viikonloppu.
Ensinnäkin Jesper on sairaana.
Se valitti jo alkuviikosta kipeää kurkkua ja keskiviikkona se tuli kuumeisena koulusta.
Kuume on sahannut 37,5 - 38,6 asteen välillä siitä asti.
Se yskii, kurkkuun sattuu kun nielee, ääni on mennyt, nenästä vuotaa verta ja kuumetta on koko ajan.
Jesperillä tosiaan vuotaa aina verta nenästä kun se on sairaana.
Ollaan nyt kahtena peräkkäisenä yönä yritetty tyrehdyttää verenvuotoa aamuyöllä.
Sen päälle Jesper vielä oksentaa kun sillä menee verta nieluun.
Sitä verta tulee siis jotain aivan käsittämättömiä määriä nenästä.
Osaatte varmaan kuvitella minkä näköinen vessa on näitten aamuöisten episodien jälkeen *huoh*.
En tiedä kannattaako poikaa kiikuttaa terveyskeskukseen koska luultavasti kyse on kurkunpääntulehduksesta tms. jota ei antibiooteilla hoideta.
Kotikonstein hoidan poikaa ja ehkä se pääsee pian kouluun.
Isänpäivää ei olla myöskään päästy viettämään koska Krister on ollut taas tämän viikonlopun töissä Helsingin suunnilla.
Siitä Jesper pahoitti mielen koska se oli tehnyt isille hienon isänpäivänlahjan ja -kortin.
Nyt toivotaan, että Krister pääsee ensi viikonlopuksi kotia ja saadaan viettää myöhästyneet isänpäivät.
Ja ulkona sataa, ties monennettako päivää, kuin Esterin per***stä.
Haaveilin ja viikolla, että mentäisi viikonloppuna koirien kanssa pururadalle lenkille, mutta eihän tuonne ulos hullukaan lähde.
Sitä paitsi Igor kääntyy heti takaisin sisälle kun vessa-asiat on toimitettu.
Se ei todellakaan viihdy ulkona sateessa.
Bella nyt viihtyy lenkillä aivan missä kelissä vain, paitsi tulipalopakkasilla jolloin tassut paleltuu.
Mutta joo, ei tunne voi mennä, varsinkaan kun Jesperin kuumekin pitkittyi.
Viikonloppu on siis mennyt sairasta poikaa hoitaessa ja kotiaskareitten parissa, kutakuinkin neljän seinän sisällä.
Miten sitä jaksaa aloittaa uuden työviikon huomenna?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti