torstai 25. helmikuuta 2016

Pakkoruotsi!

Sain kysymyksen lukijalta johon ajattelin vastaa ihan omana postauksena.
Näin lukija kirjoitti:
 
Hei!
Olen lukenut blogiasi jo jonkun aikaa, ja kun olet ymmärtääkseni suomenruotsalainen, niin olen halunnut kysyä sinulta mielipidettä pakkoruotsista. Onko hyvä/huono. Miksi/miksi ei. Itse ruotsinkielen opiskelusta pidin koulussa, kun olin. Olisin iloinen, jos vastaisit.
Aurinkoista kevättä!
-Muhoslainen
 
Ensimmäiseksi haluan kuitenkin kiittää Muhoslaista kommentista ja tietysti siitä, että käyt täällä lukemassa mun jorinoita :)
 
Pakkoruotsista ja sen hyvistä/huonosta puolista on siis kyse.
 
Ensimmäiseksi minun pitää tarkentaa sen verran, etten ole suomenruotsalainen.
Olen ruotsinsuomalainen joka on tullut paluumuuttokuormassa vanhempien mukana Ruotsista Suomeen kesällä -90.
Olen syntynyt Ruotsissa, Södertäljessä ja käynnyt sielä suomenkielisen 1.-5. luokan.
Yläasteella meidät yhdistettiin ruotsinkieliseen luokkaan.
Kävin vuoden lukiota Ruotsissa ennen kuin vanhemmat päätti muuttaa takaisin Suomeen.
Olen siis mamu vaikka äidinkieleni on Suomi ja olen Suomen kansalainen.
 
Mun mies taas on paljasjalkainen suomenruotsalainen Pietarsaaresta jonka äidinkieli on Ruotsi ja joka on käynnyt ruotsinkieliset koulut.
 
Meidän poika on myös paljasjalkainen suomenruotsalainen, mutta Muhokselta.
Hänen äidinkieli on Ruotsi ja hän käy ruotsinkielistä koulua.
 
Minä siis puhun Ruotsia, mies puhuu suomenruotsia ja poika jotain siitä välistä.
Tässä siis meidän perheen sekava kuvio.
 
Termiä "Pakkoruotsi" en ollut edes kuullut ennen kuin muutin Suomeen.
Meni monta vuotta ennen kuin edes tajusin mistä on kyse.
Aloin omin neuvoin opiskelemaan Suomen historiaa lukemalla kirjoja ja haastattemalla mun miestä ja sen sukulaisia suomenruotsalaisuudesta.
Perehdyin suomenruotsalaiseen kulttuuriin ja kieleen, lähinnä Pietarsaaresta katsottuna.
 
Ns. pakkoruotsi on jännä asia.
Ruotsin kieltä tarvitaan ehdottomasti ruotsinkielisillä alueilla, mutta esim. Venäjän kieltä olisi hyvä osaa Venäjän rajalla jo palveluammattilaisena.
Mutta, missä vetää viiva, miten se jaetaan maantieteellisesti?
 
Kun menin Ruotsissa yläasteelle minun oli valittava lisäaine, valittavana oli Ranskan- tai Saksankielen kurssi.
Valikoin Saksan ja loppujen lopuksi opiskelin sitä viisi vuotta.
Oliko se sitten Pakkosaksaa?
Englantia aloitettiin opiskelemaan kolmosella, eikä sekään ollut vapaaehtoista.
Oliko se Pakkoenglantia?
 
En ymmärrä miksi kielten opiskelua vastustetaan niin kovasti?
Sehän on lahja kun osaa useampaa kieltä.
Minä olen esim. saanut useamman työpaikan ihan vain sen vuoksi että osaan sujuvaa Ruotsia.
Ja kyllä, kaikki nämä työpaikat on ollut Oulussa.
Pietarsaaressa nyt vain oletetaan sinun osaavan kumpaakin kieltä jo siinä vaiheessa kuin haet palvelualan töitä.
 
Totuus on kuitenkin se, että silloin kun jokin on "pakko", sitä vastustetaan.
Ihmiset ei ehkä ihan aina ymmärrä mitä ne vastustaa, jotain on vain vastustettava jo ihan periaatteen vuoksi.
 
Ehkä ns. pakkoruotsi tulisi poistaa suomenkielisistä kouluista.
En usko että se heikentää mitenkää suomenruotsalaista kulttuuria.
Siinä tapauksessa ns. pakkosuomi tulee myös poistaa ruotsinkielisistä kouluista.
Fiksut vanhemmat ohjaa kyllä lapsensa opiskelemaan kieliä, muut jääkööt nuolemaan näppejään kun aikuisiässä jaetaan työpaikkoja joissa kummankin kielen osaaminen on ehto työ saantiin.
 
En tiedä saitko vastauksen kysymykseesi Muhoslainen, mutta yritin ainakin :)
Aurinkoista kevättä!
 
Suomenruotsalaisten epävirallinen lippu

2 kommenttia:

  1. Hei!
    Kiitos paljon vastauksestasi!
    Sain vastauksen kysymykseeni ja olen paljolti samoilla linjoilla kanssasi.
    Kielet ovat aina vain tärkeämpiä yhteiskunnassamme, eikä niiden osaamisesta ole koskaan mitään haittaa. Toivottavasti nuoretkin ymmärtävät tämän!
    -Muhoslainen

    VastaaPoista
  2. Hei, pakko kommentoida kun pakkoruotsi tulee esiin.

    Sana pakkoruotsi tarkoittaa jatkumoa alakoulusta yliopistoon, jossa suomenkielisen koulun kävijä (äidinkielestä riippumatta) joutuu lukemaan ruotsia loppujen lopuksi pitkän A-kielen verran. Tämä pakko johtaa monenlaisiin ongelmiin, opintojen pidentymiseen, jopa keskeytymiseen niiden kohdalla, joille kielet ovat vaikeita. Laissa mainittuja vapautuksiakaan ei saa, koska pakkoruotsi ei kestäisi sitä, että esim. muunkieliset maahanmuuttajat tai erityisoppilaat vapautetaan siitä. Koko pakkoa markkinoidaan "suomalaisten etuna" - se kirpaisee.

    Pakkoruotsi on valtava panostus. Useimmat eivät aikuisten oikeasti käytä kieltä koskaan tämän jälkeen. Panostus on poissa muualta. Ahvenanmaalla pakkosuomi poistettiin, koska se söi nuorten muun kielitaidon. Näin pakkoruotsi tekee mannermaalla.

    Ymmärrän, että ihmiset, joiden perheessä ruotsi on äidinkieli, eivät haluaisi kuulla tätä, mutta ei tästä voi ikuisesti vaietakaan. Ilman tätä pakkoruotsijatkumoa, jonka kaltaista järjestelyä ei ole missään muualla maailmassa (ei Kanadassa, ei Sveitsissä, ei...) meillä valittaisiin normaalisti kaksi vierasta kieltä, usein toinen englanti.

    Mistään kielitaidon vähenemistestä pakon vaihtuessa valinnaisuuteen ei voisi puhua, päinvastoin, itse valittu kieli saattaisi olla se kieli, johon on intressejä tai johon perheellä on jo siteitä, jolloin kielen omaksuminen ja käyttö olisi jatkossa jopa todennäköistä.

    Pakkoruotsin puolustelu ei ole samaa kuin kielitaidon puolustelu. Kielivapauden kannattaminen ei ole sama asia kuin kielten väheksyminen.

    Suomenkielisten koulujen kieltenopetus ei saa olla vähemmistöpolitiikkaa vaan sen on lähdettävä meillä, niin kuin muuallakin oppilaiden aidosta tarpeesta.

    Kaikissa gallupeissa valtaenemmistö suomenkielisistä haluaa ruotsin yhdeksi valinnaiskieleksi. Tästä ei ole mitään epäselvyyttä. Vapauden kannattajat antaisivat toisten valita itselleen ja lapselleen sopivat kielet, myös ruotsin. Pakon kannattajat taas haluvat päättää pakkoruotsin muille ja näiden lapsille heitä kuulematta. Kumpi on reilua?

    VastaaPoista